Historia Umbrian ja Perugia
Umbria on hallinnollinen alue Keski-Italian sisämaassa, Lazion ja Marchen välissä. Siellä oli vuoden 2003 laskennassa 834 000 asukasta. Pääkaupunki on Perugia. Umbriassa on kaksi maakuntaa, Perugia ja Terni. Perugian maakunnassa on 59 kuntaa ja Ternin maakunnassa 33 kuntaa. Assisin kaupunki on tunnettu pyhiinvaellus- ja matkailukohteena.
Alue on vuoristoista, korkein huippu Vettore (2 476 m) on Apenniineillä. Alavimmat osat ovat Tiber-joen laaksossa Lazion rajalla.
Perugia on Umbrian alueen pääkaupunki Italiassa. Vuonna 2004 siellä oli 157 842 asukasta. Sen historia ulottuu etruskien valtakaudelle asti. Se tunnetaan suklaastaan, ja kaupungissa järjestetään vuosittain suklaafestivaalit. Perugialaisia Baci-makeisia tuodaan Suomeenkin. Kaupungissa on kaksi yliopistoa, joista toinen, Università per stranieri di Perugia, on tarkoitettu ulkomaalaisille opiskelijoille. Nähtävyyksiin kuuluu monien kirkkojen lisäksi etruskien aikainen kaivo ja keskiaikainen akvedukti. Kaupungissa on myös jalkapallojoukkue Perugia Calcio.
Alue on vuoristoista, korkein huippu Vettore (2 476 m) on Apenniineillä. Alavimmat osat ovat Tiber-joen laaksossa Lazion rajalla.
Perugia on Umbrian alueen pääkaupunki Italiassa. Vuonna 2004 siellä oli 157 842 asukasta. Sen historia ulottuu etruskien valtakaudelle asti. Se tunnetaan suklaastaan, ja kaupungissa järjestetään vuosittain suklaafestivaalit. Perugialaisia Baci-makeisia tuodaan Suomeenkin. Kaupungissa on kaksi yliopistoa, joista toinen, Università per stranieri di Perugia, on tarkoitettu ulkomaalaisille opiskelijoille. Nähtävyyksiin kuuluu monien kirkkojen lisäksi etruskien aikainen kaivo ja keskiaikainen akvedukti. Kaupungissa on myös jalkapallojoukkue Perugia Calcio.
Etruskit
Etruskit olivat kansa Keski-Italiassa antiikin aikana. Etruskien sivilisaatiota pidetään Italian merkittävimpänä esiroomalaisena kulttuurina. Etruskien ydinalue oli Etruria (nyk. Toscana), laajimmillaan heidän alueensa ulottuivat Po-joelta Campaniaan. Pohjoisessa vastaan tulivat keltit, etelässä kreikkalaiset siirtokunnat.
Etruskien sivilisaatio muodostui hajanaisesta joukosta kaupunkivaltioita, joita yhdistivät kieli, uskonto ja jotkin muut tavat. Etruskien alkuperästä on ollut epäselvyyttä. Herodotos mainitsi etruskien lähteneen Lyydiasta, joidenkin muiden mukaan he olivat Italian alkuperäiskansa. Todennäköisimpänä vaihtoehtona pidetään sitä, että etruskikulttuuri syntyi vuoden 1000 eaa. tienoilla Vähästä-Aasiasta saapuneiden siirtolaisten sekoittuessa alkuperäisväestöön.
Etruskeista on säilynyt suhteellisen vähän tietoa. Näkyvin säilynyt todiste etruskeista ovat heidän hautausmaansa. On löydetty sarkofageja, piirtokirjoituksia ja seinämaalauksia. Lisäksi on löydetty muuta arkeologista aineistoa. Kreikkalaisvaikutteita on ollut suhteellisen paljon niin taiteessa kuin muillakin aloilla. Tämä johtui siitä että etruskien alueella oli monia metalliesiintymiä, joista louhittuja metalleja Italiaankin asumaan asettuneet kreikkalaiset ostivat.
Etruskien käyttämä etruskin kieli tunnetaan hyvin vaillinnaisesti. Vaikka sitä kirjoitettiin hyvin tunnetulla kreikkalaisten aakkosten muunnelmalla, siitä on säilynyt ja kyetty kääntämään vain katkelmia. Niiden perusteella kuitenkin tiedetään, ettei kieli ollut indoeurooppalainen eikä sille ole löydetty nykykielten joukosta muitakaan kielisukulaisia. Viimeiset etruskin osaajat lienevät olleet perinteiset roomalaiset ennustajat, joiden toiminta kristinuskon myötä kiellettiin. Viimeinen nimeltä tunnettu etruskin taitaja oli Rooman keisari Claudius (k. 54 jaa.).
Etruskien alkuperästä on kiistelty kovasti, ja selvää vastausta siihen ei voitane antaa.
Etruskikulttuurin syntyyn näyttäävät vaikuttaneen monet muut kulttuurit kuin paikallinen kulttuuri.
Jo noin 1100 eaa syntyi varhaisetruskilaisena pidetyn Villanovan kulttuurin varhaismuoto aiemman Terramaren kulttuurin tilalle. Tämä johtui Keski-Euroopasta tapahtuneesta esikelttien ja kelttien kansainvaelluksesta. Villanovan kukoistus oli noin 900-700 eaa.[3]. Villanovan kulttuuri syntyi muun muassa Keski-Euroopan kelttien uurnakenttäkulttuurin ja 750 eaa alkaneen Keski-Euroopan ensimmäisen rautakulttuurin, Hallstattin kulttuurin pohjalta. Kauppayhteydet Kreikkaan saivat etruskit omaksumaan kreikkalaista sivistystä. On väitetty etruskien saapuneen noin 1000 eaa Vähä-Aasiasta, muttei tämä ole varmaa. Kreikan saariston Lemnoksella väitetään esiintyneen etruskien tyylistä kulttuuria. Joka tapauksessa vaikutus oli voimakas. Luultavasti etruskiperinteessä oli myös alueella aiemmin asuneiden varhaiskivikautisten, neoliittisten ja kuparikautisten väestöjen kulttuuria. Näin ollen etruskikulttuurin nousu perustui metallikauppaan. Toscanan seudun vuorilta ja Elbalta kun löytyy monia metalleja. Rauta mahdollisti tehokkaiden aseiden valmistuksen ja siten etruskipäälliköiden mahdin kasvun.
Etruskivalta oli suurimmillaan 500-luvulla eaa. valloitusten ja levittäytymisen myötä. Etruskikulttuuri oli leimallisesti kaupunkikulttuuri. Sen tärkeimpiä kaupunkeja olivat Veji, Tarquinia, Caere, Populonia ja Vetulonia.[4] Niiden välille syntyi ajoittain löyhiä liittoja, joissa sukonnolla oli merkitystä. Kaupunkivaltioita hallitsivat alun perin kuninkaat (lucumot), joiden valta kuitenkin heikkeni ajan kuluessa. Valta siirtyi ylimystölle. Kaupungit muodostivat löyhiä poliittisia liittoja, jotka perustuivat ilmeisesti etruskien uskontoon.
Etruskien sivilisaatio muodostui hajanaisesta joukosta kaupunkivaltioita, joita yhdistivät kieli, uskonto ja jotkin muut tavat. Etruskien alkuperästä on ollut epäselvyyttä. Herodotos mainitsi etruskien lähteneen Lyydiasta, joidenkin muiden mukaan he olivat Italian alkuperäiskansa. Todennäköisimpänä vaihtoehtona pidetään sitä, että etruskikulttuuri syntyi vuoden 1000 eaa. tienoilla Vähästä-Aasiasta saapuneiden siirtolaisten sekoittuessa alkuperäisväestöön.
Etruskeista on säilynyt suhteellisen vähän tietoa. Näkyvin säilynyt todiste etruskeista ovat heidän hautausmaansa. On löydetty sarkofageja, piirtokirjoituksia ja seinämaalauksia. Lisäksi on löydetty muuta arkeologista aineistoa. Kreikkalaisvaikutteita on ollut suhteellisen paljon niin taiteessa kuin muillakin aloilla. Tämä johtui siitä että etruskien alueella oli monia metalliesiintymiä, joista louhittuja metalleja Italiaankin asumaan asettuneet kreikkalaiset ostivat.
Etruskien käyttämä etruskin kieli tunnetaan hyvin vaillinnaisesti. Vaikka sitä kirjoitettiin hyvin tunnetulla kreikkalaisten aakkosten muunnelmalla, siitä on säilynyt ja kyetty kääntämään vain katkelmia. Niiden perusteella kuitenkin tiedetään, ettei kieli ollut indoeurooppalainen eikä sille ole löydetty nykykielten joukosta muitakaan kielisukulaisia. Viimeiset etruskin osaajat lienevät olleet perinteiset roomalaiset ennustajat, joiden toiminta kristinuskon myötä kiellettiin. Viimeinen nimeltä tunnettu etruskin taitaja oli Rooman keisari Claudius (k. 54 jaa.).
Etruskien alkuperästä on kiistelty kovasti, ja selvää vastausta siihen ei voitane antaa.
Etruskikulttuurin syntyyn näyttäävät vaikuttaneen monet muut kulttuurit kuin paikallinen kulttuuri.
Jo noin 1100 eaa syntyi varhaisetruskilaisena pidetyn Villanovan kulttuurin varhaismuoto aiemman Terramaren kulttuurin tilalle. Tämä johtui Keski-Euroopasta tapahtuneesta esikelttien ja kelttien kansainvaelluksesta. Villanovan kukoistus oli noin 900-700 eaa.[3]. Villanovan kulttuuri syntyi muun muassa Keski-Euroopan kelttien uurnakenttäkulttuurin ja 750 eaa alkaneen Keski-Euroopan ensimmäisen rautakulttuurin, Hallstattin kulttuurin pohjalta. Kauppayhteydet Kreikkaan saivat etruskit omaksumaan kreikkalaista sivistystä. On väitetty etruskien saapuneen noin 1000 eaa Vähä-Aasiasta, muttei tämä ole varmaa. Kreikan saariston Lemnoksella väitetään esiintyneen etruskien tyylistä kulttuuria. Joka tapauksessa vaikutus oli voimakas. Luultavasti etruskiperinteessä oli myös alueella aiemmin asuneiden varhaiskivikautisten, neoliittisten ja kuparikautisten väestöjen kulttuuria. Näin ollen etruskikulttuurin nousu perustui metallikauppaan. Toscanan seudun vuorilta ja Elbalta kun löytyy monia metalleja. Rauta mahdollisti tehokkaiden aseiden valmistuksen ja siten etruskipäälliköiden mahdin kasvun.
Etruskivalta oli suurimmillaan 500-luvulla eaa. valloitusten ja levittäytymisen myötä. Etruskikulttuuri oli leimallisesti kaupunkikulttuuri. Sen tärkeimpiä kaupunkeja olivat Veji, Tarquinia, Caere, Populonia ja Vetulonia.[4] Niiden välille syntyi ajoittain löyhiä liittoja, joissa sukonnolla oli merkitystä. Kaupunkivaltioita hallitsivat alun perin kuninkaat (lucumot), joiden valta kuitenkin heikkeni ajan kuluessa. Valta siirtyi ylimystölle. Kaupungit muodostivat löyhiä poliittisia liittoja, jotka perustuivat ilmeisesti etruskien uskontoon.
Ja: Wikipedia
